Kameran tarkennus rikki!

Heippa kaikki!

Niin kuin viime postauksen kuvatekstissä taisinkin kertoa, kamera, jolla kuvaan, on rikki. Automaattinen tarkennus ei toimi, eikä ota kuvaa jos se on päällä. Koiraa on aika vaikea kuvata kameralla, jossa ei ole automaattista tarkennusta, joten jonkin aikaa tämän blogin kuvat on vanhempaa sorttia. 

Toivoin joululahjaksi uutta kameraa, mutta mikäli en sitä saa, viedään vanha mahdollisesti korjattavaksi, tai yritetään tehdä sille jotain tai sitten ostan vain uuden kameran jossain vaiheessa, koska se mulla oli aikeissa jo ennen tuon kameran ongelmaa.

Vaihdon myös blogin bannerin talvisemmaksi, mutta sekin varmaan vaihtuu, kun saan otettua joskus uusia kuvia, koska siinäkin on nyt viimevuotinen kuva Roopesta.

Voin kuitenkin laittaa jotain puhelimella otettuja kuvia tänne, jos saan suht hyvälaatuisia, mutta en lupaa mitään. Tai sitten yritän ottaa tuolla kameralla jonkinlaisia kuvia tarkentamalla itse.

Postauksia kuitenkin on suunnitelmissa tehdä, vaikka uusia kuvia ei pahemmin olekkaan.

Tavoitteita talvelle!

Heippa kaikki!

Alkaneen talven kunniaksi ajattelin tehdä minulle ja Roopelle TO DO -listan, jonka kohtia täyttelemme parhaamme mukaan tämän talven aikana. Olen tunnetusti huono toteuttamaan TO DO -listojen asioita, mutta yritetään kuitenkin taas!

1. Lenkkeile paljon!

Haluan oikeasti taas jatkaa lenkkeilyä kunnolla ja käydä pitkillä lenkeillä tuulettamassa aivoja silloin kun ehtii, koska lukion rinnalla aivojen tuuletus on tärkeää. Syksy on mennyt huonosti lenkkeilyn osalta, joten senkin takia asia on talven aikana muutettava.

2. Käy hiihtämässä!

Tänä talvena tavoitteenani olisi käydä ainakin kerran testaamassa hiihtämistä Roopen kanssa. En ole mikään maailman hiihtoa rakastavin ihminen, mutta hyvässä seurassa siitäkin voi innostua aivan uudella tavalla. Roope on kyllä käynyt iskän kanssa joka talvi hiihtelemässä, joten poika on ainakin tottunut siihen.

3. Lisää tokoilua!

Niinkuin varmaan jokaisessa tämän blogin to do -listassa, myös tässä on kohta tokolle. Kertaakaan en ole varmaan tätä kohtaa listoiltani suorittanut, mutta josko sitä tänä talvena vihdoin alettais kertailemaan noita tokojuttuja oikein urakalla. 

4. Kirjoita blogia!

Bloginkin haluan saada kunnolla aktivoitumaan talven aikana ja jatkaa sitä toki myös sen jälkeen, ja luultavasti, jos yllä olevat kohdat toteutuu, niin toteutuu tämäkin samalla.

Kamera, jolla kuvaan meni rikki joten tässä on vanha kuva.

Enempää kohtia en taida enää laittaa että on jokin mahdollisuus täyttää kaikki, koska minä en saa kauhean montaa asiaa kuitenkaan aikaan. Hyvää alkutalvea kaikille!

Mietteitä syksystä

Heippa kaikki!

Aattelin kertoa teille tänään vähän mietteitä syksystä, sillä musta tuntuu, että en oo ollu ikinä  aikasemmin niin vähän Roopen kanssa kuin tänä syksynä.

Normaalistikkin vietän Roopen kanssa vähemmän aikaa syksyisin, koska on metsästyskausi ja Roope käy viikonloppuisin iskän kanssa metsällä, mutta silti tuntuu jotenkin pahalta.

Olen käynyt koko syksyn aikana (elokuu-lokakuu) luultavasti noin 20 lenkkiä ja sehän nyt on aivan hullua. En oikeastaan tiedä onko asia noin, mutta siltä se tuntuu. Huomisesta eteenpäin aloitan kuitenkin taas säännöllisen lenkkeilyn. Ja voisin aina täälä blogissa kertoilla miten lenkkeilymme etenee ja näin.

Blogikin alkaa tästä pikkuhiljaa ponnistaa takaisin aktiivisempaan eloon, niinkun kerroinkin jo parisen viikkoa taaksepäin.

7-vuotiskuva ja muita otoksia

Syksyhiljaisuus hus pois!

Heippa kaikki!

Taas on vierähtänyt pitkä tovi viime postauksesta, mutta täällä minä taas olen kirjoittelemassa ja olemme Roopen kanssa molemmat täysin kunnossa jos sitä mietitte!

Roope on käynyt metsällä ja minä olen viettänyt aikaa koulujuttujen ja poikaystäväni kanssa. On minulla ja Roopellakin kuitenkin hitusen yhteistä aikaa ollut, nimittäin lenkkien parissa, jotka ovat nekin yllättäen jääneet vähemmälle osaksi metsästyskauden takia. Nyt olen kuitenkin päättänyt ryhdistäytyä sekä Roopen, kuten myös ihan itsenikin takia tuon lenkkeilyn suhteen.

Roope on hiljaisuuselon aikana myös täyttänyt vuosia, sillä 10. päivä tätä kuuta Roope täytti seitsemän vuotta, iso poika jo! Sen kunniaksi pitäis jokupäivä taas räpsässä jokavuotinen "rakennekuva", koska sitä en ole vielä ottanut.

Jokatapauksessa hyvin on Roopella mennyt, vaikka blogia en olekaan päivitellyt, mutta nyt minä yritän ottaa itseäni niskasta kiinni tämänkin osalta.

Olisiko postaustoiveita/-ideoita tai kysymyksiä?

Heippa kaikki!

Olisihan se pitänyt arvata, että en kirjoita yli kahteen viikkoon...

Kuulumisia meillä ei sen kummemmin ole, kun että Roope on käynyt joka viikonloppu tuon edellisen postauksen jälkeen mökillä ja sitä kautta metsällä isäni kanssa, joten en ole ollut poitsun kanssa tekemisissä muutakun lenkkien ja silittelyiden parissa. Vielä ei oo kunnolla poika päässyt metsästämään, mutta iskältäni saamien tietojen mukaan tänään on saatu jo saalista, mitä luultavammin Roopen ansiosta!

Teille mulla on kuitenkin kysymys, joka käy ilmi postauksen otsikossakin. Eli siis oisko teillä ideoita tai toiveita postauksiin liittyen nyt kun en hirveästi touhuile Roopen kanssa. Tai olisiko teillä kysymyksiä Roopeen tai muuhun koiramaiseen liittyen? Ottaisin nuita molempia ilomielin vastaan kommenttiboxissa, koska itselläni ei ainakaan kauhean montaa ideaa mielessä ole.

Käykäähän instagramilaiset seurailemassa Roopen instagramia, jonne päivittelen aina silloin tällöin jotain kuvia meidän hurmuristamme. @finnishspitz_roope

Metsästyskausi starttasi!

Hei kaikki!

Mulla on loppunut loma jo puolitoista viikkoa sitten ja eipä oo tullu paljon vietettyä aikaa Roopelaisen kanssa, muutakun satunnaisin lenkkien muodossa. Olen kuitenkin ajatellut, että alkaisin taas lenkkeilemään vähintään joka arkipäivä Roopen kanssa, että ois enemmän koiran elämää tuolla Roopellaki. Tämän viikonlopun Roope on ollut mökillä iskän kanssa, koska sorsanpyynti(kai?) alkoi eilen ja metsästyskausi starttasi meidän perheen metsästäjillä(iskä ja Roope). Kyllähän tuo Roope saa viikonloppuisin metsällä nyt liikuntaa, mutta kyllähän sitä pitää arkisinkin alkaa liikuttamaan, ihan senkin takia ettei kyllästy ja muutenkin.

Postauksia alkaa luultavasti tulemaan hieman harvemmin nyt kun Roopella alkoi metsästyskausi ja minäkin olen aina koulun jälkeen aika väsynyt tekemään mitään kovin suurta, joten elämässämme ei taida tulevienkaan viikkojen aikana olemaan mitään erikoista kirjoitettavaa. Pyrin kuitenkin ainakin jokatoinen viikko tulla kirjoittelemaan teille jotain, että olette vähän enemmän perillä näistä meidän jutuista, ja toki useammin jos vain kirjoitettavaa tulee, joten pysykäähän kuulolla!

Mites teidän ja koirienne loppukesä on sujunut? Ja onkos teidän koirat lähteneet metsälle?

Silmäkuulumisia!

Hei kaikki!

Tulin kertomaan teille Roopen silmän kuulumisia. Silmä on siis lähes täysin terve ja normaalin näköinen, joskin vielä hitusen rähmii. Olikohan se tiistai kun otimme suojakaulurin pois, ja sen poisoton jälkeen en ole kyllä kertaakaan nähnyt, että olisi raapinut silmää, joten luultavasti se ei kutisekkaan enää. Oli vain iloinen suojakaulurin poistosta, kun pääsi pesulle.

Tänään me lähdetään Roopen ja iskän kanssa mökille, joten katsotaan tuleeko ensi viikolla siihen reissuun liittyvää postausta ;) Jos vain keksitään sielä jotain jänskää tekemistä, varmasti keksitään, jos ilma vain olisi hyvä!

Ja tän postauksen kuvat on tosin otettu jo ennen silmän haavoittumista.

Roope joutui eläinlääkärille...

Hei kaikki!

En olisi ikinä uskonut että meidän omalle Roopelaiselle jouduttaisiin laittaa suojakauluri kaulaan... Mutta niin se tuokin päivä koitti, nimittäin eilen. 

Kun noustuani sängystä ylös 13-14 aikaan päivällä menin käymään ulkona huomasin ettei Roope ollut narun päässä niinkuin tavallisesti. Kysyin sitten siskoltani, missä Roope on? Ja hän sanoi, että "iskä lähti sen kanssa eläinlääkäriin", tässä vaiheessa säikähdin ja toki kysyin syytä, joka oli se, ettei Roope suostunut avaamaan toista silmäänsä.

Hetken päästä Roope ja iskä palasivat kotiin. Roopen vointi oli normaali, mutta silmää vetisti paljon ja Roope räpsytteli sitä paljon eikä saanut sitä kunnolla auki. Laitettiin pojalle sitten sukka jalkaan ettei se pääse raapimaan silmää terävillä kynsillään.

 Iskäni sai varattua eläinlääkäriajan klo 15:00 samalle päivälle. Lähempänä kolmea iskä ja Roope suuntasivat kohti eläinlääkäriä. Tuliaisina eläinlääkäristä Roope saikin sitten suojakaulurin, silmätippoja ja tulehduskipulääkettä, sekä toki eläinlääkärin lausunnon, joka tulee tässä:

Syytä ei tiedetä, mutta luultavasti tökännyt johonkin tai raapaissut omalla kynnellään.

Tällähetkellä Roopen vointi on hyvä, silmä näyttää jo paljon paremmalta, lääkkeet on mennyt ruuan mukana alas ja ollaan siskoni kanssa myös saatu tippojakin laitettua muutamaan otteeseen. Jonkun verran vain pojalla toki ärsyttää tuo suojakauluri ja mahdollisesti myös pieni kipukin. Tänään ulvoi pihalla muutamaan otteeseen. Pääosin osaa rauhoittua, makoilee ja nukkuu suurimman osan ajasta. Lenkille emme ole vielä lähteneet tuon jälkeen, mutta jos sitä huomenna uskaltais pikkulenkin käydä.

Haaveena oma koira 3 - Linkkailkaa shetlanninlammaskoirablogeja!

Heippa kaikki!

Tämä on jo mun kolmas postaus tästä aiheesta. Oli kuitenkin aivan pakko jatkaa, koska olen tässä miettinyt onko japaninpystykorva sittenkään juuri se minun rotuni.

Pidän kyllä näistä valoisista karvakasoista, mutta minua alkoi mietittymään, onko nämä karvakasat kuitenkin ehkä jopa liian seurakoiramaisia minulle. Mietin myös rodun kokoa, joka on ehkä minun mieleeni kuitenkin vähän liian pieni, vaikka eipä ulkomuoto kauheasti saakkaan rodunvalintaan vaikuttaa.

Yhtenä iltana kuitenkin selailin internetin ihmeellistä maailmaa, selailin blogeja ja etsin rotuvaihtoehtoja ympäri nettiä. Silmääni pisti corgit, joista innostuinkin jonkin verran. Kuitenkin parin päivän keskustelupalstojen lukemisen jälkeen päätin ettei ne itsepäisyytensä vuoksi ole ensimmäiseksi omaksi koiraksi tällaiselle kärsimättömälle teinitytölle hyvä valinta.

Sitten taas jatkoin netin selaamista ja minua tuli vastaan jo aikaisemmin ihailemani shetlanninlammaskoira. Ja tähän väliin kerron, että luin ensimmäisestä haaveena oma koira -postauksestani, että sheltti taisi olla ihan ensimmäinen rotuvaihtoehto silloin muutama vuosi sitten, kun ekan kerran aloin omaa karvakäpälää haaveilla. 

Jokatapauksessa luin shetlanninlammaskoira ry:n sivuilta 'yleistä sheltistä' -osion, joka avasi silmäni uudestaan tätä rotua kohtaan. Muutama vuosi sitten en oikeastaan edes koiran luonnetta miettinyt, mutta nyt sivuja lukiessa kiinnostukseni shelttejä kohtaan nousi aivan uudella tavalla. Hyvin moneen lajiin ja myös ensimmäiseksi koiraksi soveltuva, miellyttämishaluinen ja aikalailla peruskiltti hurmuri, aika mukavan kuuloisia kavereita. 

Tällähetkellä mulla ois siis päällimmäisenä mielessä tuo shetlanninlammaskoira, joten: 

Jos juuri sinulla on sheltti, niin olisi kiinnostava tietää jotain faktoja yleisesti rodusta tai sitten vain sinun omasta pikkucolliestasi! Myös  aktiivisia shetlanninlammaskoirablogeja saa linkkailla, liityn mahdollisesti lukijaksi seurailemaan touhujanne!

Koiramaisia unelmia!

Heippa kaikki!

Olen miettinyt monet kerrat minkälaisia postauksia voisin tehdä tänne blogiini, jos ei ole mitään kerrottavaa Roopen kuulumisista. Kirjoitin googlehakuun "postausideoita" ja niitä selatessani mulle tuli mieleen, että voisin kertoa teille koiriin liittyviä unelmia. Miten haluan koirien liittyvän tulevaisuuteeni, yms. 

Haastan samalla kaikki lukijani, joilla on koirablogi, kertomaan blogissaan omat koiramaiset unelmat ja linkkaamaan haaveilupostauksensa tämän postauksen kommenttiboxiin!

Aloitetaan Roopeen liittyvistä unelmista! 

Niinkuin monesti olen täällä blogissani kertonut, niin minun pitäisi opettaa Roopelle tottelevaisuuskoulutusta kunnolla. Koskaan en ole sitä säännöllisesti aloittanut, joten unelmanani olisikin siis aloittaa säännöllinen omatoiminen tokoilu, ja samalla kehittää Roopen yleistä tottelevaisuutta, joka saisi tosiaan olla parempi. Tiedän, että tämä unelma on vain omasta jaksamisestani kiinni, joten minun tulee vain yrittää motivoitua ja ottaa itseäni niskasta kiinni!

lokakuu 2015

Seuraava unelmani on myös blogin aiemmista postauksista tuttu, nimittäin oman koiran hankkiminen. Näillä näkymin olisi oma japaninpystykorva suunnitteilla ensi kevääksi, mutta ensisijaisesti tämä on kiinni raha-asioista. En voi vaikuttaa tähän tällä hetkellä itse muutakun toki säästämällä ja etsimällä mahdollisia kasvattajia. Katsotaan miten käy, mutta toivotaan, että japsipentu astelee ensi keväänä kotiimme! Japsista tulisi siis mulle harrastuskaveri, jonka kanssa voisin harrastelle pienimuotoisesti joitakin lajeja (kuten agility ja koiratanssi), sekä kiertää silloin tällöin vähän näyttelyjä.

Sitten viimeisenä kaukausempi ja sumuisempi tulevaisuus, josta en oikein vielä osaa sanoa, mutta toivon saavani elää koko loppuelämäni koiranomistajana ja kehittyä koirien parissa sen verran, että saisin siitä myös aikuisiälle harrastuksen.

Tehkää ihmeessä tällainen postaus, jos teiltä vain löytyy koirablogi ja linkkaa sitten postaus mulle! Tai kerro vaikka lyhyesti pelkällä kommentilla omia koiramaisia unelmiasi!

Laiskoja kesäpäiviä

Heippa kaikki!

Kaks viikkoa taas ilman postauksia, hyvä Noora! Tän takia en oo ainakaan tietosesti maininnu täällä mitään tiettyä postausväliä, en vaan saa kirjotettua kovin useesti. Suurin syy on varmaan se, että mulla ei oo oikee kirjotettavaa ku en oo tehny Roopen kanssa oikeastaan mitään, enkä itseasiassa tälläkään viikolla ehdi, kesätöideni takia.

Roopella menee ihan hyvin, joskin joutunut aika vähäiselle liikutukselle, kun kukaan perheessämm ei ole ehtinyt/jaksanut käyttää poitsua lenkillä. Tänään kuitenkin otin itseäni niskasta kiinni ja käytin poikaa noin puolen tunnin lenkillä. Ja jos en tällä viikolla ehdi, niin ainakin ensi viikolla ajattelin alkaa tekemään töitä kesätavoitteideni eteen.

Nyt loppuun kuitenkin muutama kuva, jotka otin tänään lenkin jälkeen,

Jos teillä löytyy jotain (kesäisiä) postaus-ehdotuksia ottaisin niitä ilomielillä vastaan!

Leikkikouluun!

Heippa kaikki karvakuonojen kaverit!

Ostin tuossa eilen Roopelle oranssin "pehmo"-frisbeen, jonka kanssa aattelin alottaa jonkinlaisen noutoleikkiopetusjutskan. Oon täällä blogissani jo aiemminkin puhunu siitä, ettei Roope osaa oikein leikkiä. Taino osaa, mutta se ottaa aina parin noutokerran jälkeen leikin niin tosissaan, että alkaa hyppiä ja purra yms. Tämän asian haluaisin siis korjata tässä kesän mittaan ja sen takia ostin myös ton frisbeenkin.

Lisää koiransuklaata ja uusi lelu

Roope on ainakin innoissaan tuosta frisbeestä, mutta se ei taida oikein vielä tajuta, että se on heitto- , eikä puruleikkejä varten. Erityisesti Roope tykkää lelun pienestä vinkuäänestä, joka on onneksi niin hiljainen, ettei naapurit sitä kauheasti kuule. 

Mutta tässäkin asiassa tarvitaan vain kärsivällisyyttä ja leikkimielisyyttä, joita minullekkin varmasti tämän "projektin" aikana kehittyy enemmän.

Muutenkin Roopella menee hyvin, kuumuus pistää pojan kyllä läähättämään aika paljon, ja pyrinkin käyttämään poitsua tuossa lähirannassa kahlailemassa aina kun on kuumempia päiviä.

"Tää on mun, vaan mun, ei sun!"

Tykkääkös teidän pystykorvat tai muun rotuiset metsäkoirat leikkiä, jos teillä semmosia löytyy?

Miten minusta tuli koiraihminen?

Heippa taas kaikki karvaturrien kaverit!

Tänään mietin pitkään minkälaisen postauksen teille kirjoittaisin, kun tuntuu ettei ole mitään mistä kirjoittaa ja viime aikoina ottamani kuvatkin olen jo aikalailla käyttänyt. Päätin sitten kirjoittaa google-hakuun "ideoita koirablogeihin" ja löysin sieltä postausideoita koirabloggaajillekkin.

Tänään siis tulee Millan Hymy Hännässä -blogista poimittu idea, Miten minusta tuli koiraihminen?

Tässä postauksessa kerron siis oman vastaukseni tähän kysymykseen postauksen muodossa.

Koko elämäni ajan olen luonnollisesti nähnyt koiria muilla ihmisillä ja perheellänikin itseasiassa oli koira ennenkuin synnyin, mutta en ole aivan varma mitä sille kävi(kuoliko vai jouduttiinko antamaan pois ajan puutteen vuoksi). 

Ollessani about. 4-5-vuotias aloin haluamaan siskoni kanssa koiraa, koska ajattelimme että koirat ovat kivoja ja olisi mahtavaa jos meillä olisi oma koira rapsuteltavana. Serkuillemmekin olin aivan hurjan kateellinen, kun heillä on aina ollut perheessään koiria, joita pääsi pienenä aina leikittämään. Ja mitä nyt muistelen niin pienenä suurin motivaation lähde serkuillemme lähtemiseen taisi tulla siitä, että pääsin taas rapsuttelemaan heidän koiriaan.

Roope sitten tuli meille vuonna 2009 ollessani 9-vuotias ja tällöin alkoi minuakin kiinnostaa koirat ihan oikeasti. Keskustelimme kaverini kanssa monet keskustelut koirista ja erilaisista roduista, mutta silloin minulla ei oikeastaan ollut yhtään valtaa rodun päättämisessä, enkä kyllä muutenkaan varmaan olisi ymmärtänyt tarpeeksi hyvin niistä asioista. 

Itseasiassa vasta Roopen olo aikana koirainnostukseni on kasvanut siihen pisteeseen, että sanon itseäni koiraihmiseksi. Vuosi vuodelta tykkään ja tiedän koirista yhä enemmän ja enemmän ja motivaationi on nyt jo niin korkea, että oma koira olisi mahtava harrastuskaveri ja toki uusi ihana rakastettava perheenjäsen.

Minkälaiset asiat ovat johdattaneet teidät koiramaailmaan? Tee postaus ja linkkaa se tai kerro vain kommentilla!

Kesätavoitteita!

Hei kaikki karvakuonojen ystävät!

Kesä koputtelee jo ovella, joten ajattelin listailla teille vähän tavoitteita kesälle.

• VIETÄ ROOPEN KANSSA ENEMMÄN AIKAA, elikkäs ensimmäinen tavoitteeni on aika yksinkertainen, Haluan siis viettää Roopen kanssa mahdollisimman paljon aikaa ja keksiä mahdollisesti uusia aktiviteettejäkin.

• TREENAA TOKOJUTTUJA, toisena tavoitteena on treenata Roopen kanssa enemmän tottelevaisuutta, koska sitähän ei voi ikinä treenata liikaa ja varsinkin meidän kohdalla tokolle pitäisi antaa paljon enemmän aikaa.

• LENKKEILE PALJON, yksinkertaista ja mukavaa sekä Roopelle, että myös minulle. Aina ei vain jaksaisi raahata itseään lenkille, mutta kesällä on pakko saada lenkkeillä paljon, jotta emme Roopen kanssa laiskistu ihan kokonaan.

• MÖKKEILE KOIRAN KANSSA, kesällä myös mökkeily on erityisen kivaa ja mikäs olisikaan parempi paikka viettää aikaa rakkaan Roopelaisen kanssa kuin mökki. Mökillä voi myös treenailla, kun koirapoika saa olla pihalla irtikin välillä.

• PYÖRÄILE ROOPEN KANSSA, olen jo kerran testannut pyöräilyä Roopen kanssa, mutta siitä on jo pari vuotta. Isäni tykkää kovasti juoksuttaa poikaa pyöräillen, joten tänä kesänä minäkin ajattelin testata taas pitkästä aikaa, ja eihän sitä tiedä kuinka kiva harrastus siitä kehkeytyykään!

Eiköhän siinä ollut taas ihan tarpeeksi tavoitteita yhdelle kesälle! Pitää sitten syksyn alkaessa katsoa kuinka monta kohtaa toteutui, toiveissa on tietenkin, että kaikki tai ainakin mahdollisimman moni. 

Minkäslaisia kesätavoitteita/-suunnitelmia teillä on hurttienne pään menoksi? 

Kevättä rinnassa!

Heippa kaikki!

Tauon jälkeen on nyt taas hieman freshinpi olo kirjotella tänne. Täytyy kyllä sanoa, että tauolla ehti jo tulla ikävä tätä koirabloggausta ja nyt oon varsin iloisilla mielillä taas kirjottelemassa teille! :)

En ole edelleenkään saanut mitään tehdyksi Roopen kanssa muutakun tietenkin lenkkejä. Jotenkin tuntuu, että on ollut jopa hieman kiireistä. On ollut kaikkea ysiluokan viimeisiä juttuja ja vielä ois yksi koeviikko selätettävänä, mutta eiköhän se ihan hyvin mene, Kohta saa taas koko kesän aikaa värkkäillä Roopen kanssa kaikkea mukavaa.

Sen verran Roope-kuulumisia on, että etutassun pohjat on ollu vähän kovilla ainakin mökillä juostessa. Äiti näytti mulle ihan kuvankin, jossa Roopelle oli laitettua vanhoista sukista tehdyt tossut etutassuihin ja oli jopa antanu pitää niitä vielä jalassaki! Taitava! Aristi tassuja jonkin aikaa kotiin tulon jälkeenkin, mutta eiköhän ne ala pikkuhiljaa olla paranemaan päin, pitäis taas alkaa muistaa käyttämään tuota tassuvoidetta jos se on vielä hengissä.

Nyt on sitten myös lenkkeilyinnostus tullu ihan uudella tavalla pintaan, koska sää on ollut mitä mahtavin nyt about viikon ajan. Aurinko paistaa ja mittarissa on reilut 10, välillä jopa yli 15 astetta. Kyllä se kesäkin sieltä vielä tulee!

Tein myös uuden bannerin, koska edellinen oli vain tylsä ja väliaikainen, mitäs pidätte? 

Jos teiltä lukijoilta löytyy jotain kysymyksiä Roopeen tai muutenvain tähän blogiin liittyen niin nyt ois varmaan hyvä aika kysellä, niin voisin tehdä tuossa kiireiden jälkeen kysymyksiin vastailu -postauksen!

Irtiotto tekee hyvää!

Heippa kaikki!

Oon aatellu pitää tästä koirablogista nyt taukoa vähän aikaa. En ole keksinyt hyviä postausideoita pitkään aikaan, ja muutenkin mun ja Roopen tekemisetkin on ollut aika vähissä. Pidän nyt siis noin kuukauden mittaisen tauon, enkä kirjoittele sinä aikana yhtään postausta. 

Pysykää silti lukijoina, sillä tauon jälkeen blogi palaa toivon mukaan entistä parempana. Ehdin tauon aikana mukavasti miettiä postausideoita ja muuta parannettavaa.

Jos teille tulee ideoita niin kommentoikaa ne ihmeessä alas!

Nähdään toukokuussa! <3

Voitte lukea lifestyle-blogiani, joka on tämän tauonkin ajan aktiivisessa.

Kaverukset kevätlenkillä

Heippa kaikki!

Tänään me käytiin pitkästä aikaa lenkillä Pinjan ja Pirren ja tietenkin Roopen kanssa. Viimeksi taidettiin lenkkeillä tällä porukalla kesällä, ja siitä on jo jonkin verran aikaa. Pirrekin oli kasvanut tosi paljon ja onhan se jo vuoden ikäinen, huhhuh. 

Lenkki meni hyvällä menestysellä Pirren ja Pinjan kanssa ollessa, ja koirat viihtyivät hyvin toistensa seurassa. Kun sitten olimme kahdestaan Roopen kanssa, tämä "ongelmakoira" loikkasi esiin aina lähellä olevien koirien nähdessään. Haukkua riitti ja kyllä se yhdessä välissä yritti minua vetääkin, jonkun koiran luokse, mutta osasin pitää sen suht. hyvin aisoissa. Muuten lenkki meni hyvin ja oli kivaa, lukuunottamatta huonokuntoisia vetisiä ja jäisiä teitä.

(anteeksi kuvien laatu, puhelimella otettu)

Tänään kävi myös sellainen hassu juttu, nimittäin minun ja siskoni tultua kotiin huomasimme, että Roope oli pihalla irti ja seisoskeli autotallin ovella vinkuen sisään pääsyä. Roope oli siis päässyt juoksunarusta irti ja mennyt autotallin ovelle odottamaan sisään pääsyä. Vanhempanikin olivat tällä välin sisällä saunomassa. Ihme koira, mutta osaa tuosta kyllä olla ylpeä ettei karannut!

Ei mitään ideoita - oisko teillä ideoita?

Hei kaikki

Tänään mulla ei tullu minkäänlaista postausideaa mieleen, mutta haluan silti kirjoittaa, joten tästä postauksesta ei ole tulossa mikään maailman paras. 

Oltiin tossa viikonloppuna taas mökillä, ja Roope oli itseasiassa koko pääsiäisen ihan torstaista tähän maanantaihin asti, itse kun olin vain kaksi yötä. Roope kyllä pääsi nauttimaan taas metsässä laukkomisesta, kelkkailusta ja kaikesta mitä mökillä olo tuokaan tullessaan.

Kommentoikaas tuohon alas jotain postausehdotuksia tällasia black out -päiviä varten! Kysymyksiäkin saa laittaa, jos teen vaikka joskus kysymyspostausta! :)